Konjugation zu «īnsinuāre, īnsinuō, īnsinuāvī, īnsinuātum»

Konjugation zu «īnsinuāre, īnsinuō, īnsinuāvī, īnsinuātum»

Präsensstamm Aktiv

	Präs. Ind. Akt.	Präs. Konj. Akt.	Imperf. Ind. Akt.	Imperf. Konj. Akt.	Fut. I Ind. Akt.
1. Pers. Sg.	insinu‑o	insinu‑e‑m	insinua‑ba‑m	insinua‑re‑m	insinua‑b‑o
2. Pers. Sg.	insinua‑s	insinu‑e‑s	insinua‑ba‑s	insinua‑re‑s	insinua‑bi‑s
3. Pers. Sg.	insinua‑t	insinu‑e‑t	insinua‑ba‑t	insinua‑re‑t	insinua‑bi‑t
1. Pers. Pl.	insinua‑mus	insinu‑e‑mus	insinua‑ba‑mus	insinua‑re‑mus	insinua‑bi‑mus
2. Pers. Pl.	insinua‑tis	insinu‑e‑tis	insinua‑ba‑tis	insinua‑re‑tis	insinua‑bi‑tis
3. Pers. Pl.	insinua‑nt	insinu‑e‑nt	insinua‑ba‑nt	insinua‑re‑nt	insinua‑bu‑nt

Präsensstamm Passiv

	Präs. Ind. Pass.	Präs. Konj. Pass.	Imperf. Ind. Pass.	Imperf. Konj. Pass.	Fut. I Ind. Pass.
1. Pers. Sg.	insinu‑or	insinu‑e‑r	insinua‑ba‑r	insinua‑re‑r	insinua‑b‑or
2. Pers. Sg.	insinua‑ris	insinu‑e‑ris, insinu‑e‑re	insinua‑ba‑ris, insinua‑ba‑re	insinua‑re‑ris, insinua‑re‑re	insinua‑be‑ris, insinua‑be‑re
3. Pers. Sg.	insinua‑tur	insinu‑e‑tur	insinua‑ba‑tur	insinua‑re‑tur	insinua‑bi‑tur
1. Pers. Pl.	insinua‑mur	insinu‑e‑mur	insinua‑ba‑mur	insinua‑re‑mur	insinua‑bi‑mur
2. Pers. Pl.	insinua‑mini	insinu‑e‑mini	insinua‑ba‑mini	insinua‑re‑mini	insinua‑bi‑mini
3. Pers. Pl.	insinua‑ntur	insinu‑e‑ntur	insinua‑ba‑ntur	insinua‑re‑ntur	insinua‑bu‑ntur

Perfektstamm Aktiv

	Perf. Ind. Akt.	Perf. Konj. Akt.	Plusquamperf. Ind. Akt.	Plusquamperf. Konj. Akt.	Fut. II Ind. Akt.
1. Pers. Sg.	insinuav‑i	insinuav‑eri‑m	insinuav‑era‑m	insinuav‑isse‑m	insinuav‑ero
2. Pers. Sg.	insinuav‑isti	insinuav‑eri‑s	insinuav‑era‑s	insinuav‑isse‑s	insinuav‑eris
3. Pers. Sg.	insinuav‑it	insinuav‑eri‑t	insinuav‑era‑t	insinuav‑isse‑t	insinuav‑erit
1. Pers. Pl.	insinuav‑imus	insinuav‑eri‑mus	insinuav‑era‑mus	insinuav‑isse‑mus	insinuav‑erimus
2. Pers. Pl.	insinuav‑istis	insinuav‑eri‑tis	insinuav‑era‑tis	insinuav‑isse‑tis	insinuav‑eritis
3. Pers. Pl.	insinuav‑erunt, insinuav‑ere	insinuav‑eri‑nt	insinuav‑era‑nt	insinuav‑isse‑nt	insinuav‑erint

Perfektstamm Passiv

	Perf. Ind. Pass.	Perf. Konj. Pass.	Plusquamperf. Ind. Pass.	Plusquamperf. Konj. Pass.	Fut. II Ind. Pass.
1. Pers. Sg.	insinuat‑us sum	insinuat‑us sim	insinuat‑us eram	insinuat‑us essem	insinuat‑us ero
2. Pers. Sg.	insinuat‑us es	insinuat‑us sis	insinuat‑us eras	insinuat‑us esses	insinuat‑us eris
3. Pers. Sg.	insinuat‑us est	insinuat‑us sit	insinuat‑us erat	insinuat‑us esset	insinuat‑us erit
1. Pers. Pl.	insinuat‑i sumus	insinuat‑i simus	insinuat‑i eramus	insinuat‑i essemus	insinuat‑i erimus
2. Pers. Pl.	insinuat‑i estis	insinuat‑i sitis	insinuat‑i eratis	insinuat‑i essetis	insinuat‑i eritis
3. Pers. Pl.	insinuat‑i sunt	insinuat‑i sint	insinuat‑i erant	insinuat‑i essent	insinuat‑i erunt

Verbalstämme: Nominalformen auf einen Blick

Part. Präs. Akt.	insinuans insinuantis
Part. Fut. Akt.	insinuaturus a um
Part. Perf. Pass.	insinuatus a um
Gerundium	insinua‑ndi ‑ndo ‑ndum ‑ndo
Gerundivum	insinuandus a um

Imperative

	Sg.	Pl.
Imperativ I	insinua	insinua‑te
Imperativ II, 2. Pers.
Imperativ II, 3. Pers.

Infinitive

	Akt.	Pass.
Infinitiv Präs.	insinuare	insinua‑ri, insinua‑rier
Infinitiv Perf.	insinuav‑isse	insinuat‑um ‑am ‑um ‑os ‑as ‑a esse
Infinitiv Fut.	insinuatur‑um ‑am ‑um ‑os ‑as ‑a esse	insinuat‑um iri

Partizip Präsens Aktiv (PPA)

	mask.	fem.	neutr.
Nom. Sg.	insinuans	insinuans	insinuans
Gen. Sg.	insinuant‑is	insinuant‑is	insinuant‑is
Dat. Sg.	insinuant‑i	insinuant‑i	insinuant‑i
Akk. Sg.	insinuant‑em	insinuant‑em	insinuans
Abl. Sg.	insinuant‑e	insinuant‑e	insinuant‑e
Nom. Pl.	insinuant‑es	insinuant‑es	insinuant‑ia
Gen. Pl.	insinuant‑ium	insinuant‑ium	insinuant‑ium
Dat. Pl.	insinuant‑ibus	insinuant‑ibus	insinuant‑ibus
Akk. Pl.	insinuant‑es, insinuant‑is	insinuant‑es, insinuant‑is	insinuant‑ia
Abl. Pl.	insinuant‑ibus	insinuant‑ibus	insinuant‑ibus

Partizip Perfekt Passiv (PPP)

	mask.	fem.	neutr.
Nom. Sg.	insinuat‑us	insinuat‑a	insinuat‑um
Gen. Sg.	insinuat‑i	insinuat‑ae	insinuat‑i
Dat. Sg.	insinuat‑o	insinuat‑ae	insinuat‑o
Akk. Sg.	insinuat‑um	insinuat‑am	insinuat‑um
Abl. Sg.	insinuat‑o	insinuat‑a	insinuat‑o
Nom. Pl.	insinuat‑i	insinuat‑ae	insinuat‑a
Gen. Pl.	insinuat‑orum	insinuat‑arum	insinuat‑orum
Dat. Pl.	insinuat‑is	insinuat‑is	insinuat‑is
Akk. Pl.	insinuat‑os	insinuat‑as	insinuat‑a
Abl. Pl.	insinuat‑is	insinuat‑is	insinuat‑is

Partizip Futur Aktiv

	mask.	fem.	neutr.
Nom. Sg.	insinuatur‑us	insinuatur‑a	insinuatur‑um
Gen. Sg.	insinuatur‑i	insinuatur‑ae	insinuatur‑i
Dat. Sg.	insinuatur‑o	insinuatur‑ae	insinuatur‑o
Akk. Sg.	insinuatur‑um	insinuatur‑am	insinuatur‑um
Abl. Sg.	insinuatur‑o	insinuatur‑a	insinuatur‑o
Nom. Pl.	insinuatur‑i	insinuatur‑ae	insinuatur‑a
Gen. Pl.	insinuatur‑orum	insinuatur‑arum	insinuatur‑orum
Dat. Pl.	insinuatur‑is	insinuatur‑is	insinuatur‑is
Akk. Pl.	insinuatur‑os	insinuatur‑as	insinuatur‑a
Abl. Pl.	insinuatur‑is	insinuatur‑is	insinuatur‑is

Gerundium

Gen.	insinua‑ndi
Dat.	insinua‑ndo
Akk.	insinua‑ndum
Abl.	insinua‑ndo

Gerundivum

	mask.	fem.	neutr.
Nom. Sg.	insinuand‑us	insinuand‑a	insinuand‑um
Gen. Sg.	insinuand‑i	insinuand‑ae	insinuand‑i
Dat. Sg.	insinuand‑o	insinuand‑ae	insinuand‑o
Akk. Sg.	insinuand‑um	insinuand‑am	insinuand‑um
Abl. Sg.	insinuand‑o	insinuand‑a	insinuand‑o
Nom. Pl.	insinuand‑i	insinuand‑ae	insinuand‑a
Gen. Pl.	insinuand‑orum	insinuand‑arum	insinuand‑orum
Dat. Pl.	insinuand‑is	insinuand‑is	insinuand‑is
Akk. Pl.	insinuand‑os	insinuand‑as	insinuand‑a
Abl. Pl.	insinuand‑is	insinuand‑is	insinuand‑is